Makuja idästä; pähkinäistä lihapataa

Tähän postiin innostuin Glorian ruoka ja viini- lehden ansiosta. Oli hauska ohjepotpuri itämaisista ruuista. Viimeisimmässä numeroisessaan.
Höysteenä ohjeessa eräässä granaattiomenamelassi. Jonka muistin unohtaneeni. Nyt muistui. Kirpeä ja raikas siirappi. Sopii ihanasti esimerkiksi suolaisten juustojen kanssa. Salaattikastikkeeksikin. Balsamicoa muistuttaa. 
Etniseen ruokakauppaan piti laittautua. Täsmäisku maustehyllylleen muutenkin. Moni mauste meiltä lopussa, purnukoiset tyhjinä kaapissa. 

Poimin lehden ohjepotpurista yhden. Ja sitä yhtäkin poimittua mukailin. Kuinkas muuten. Ohje oli kirjoitettu broiskunuijista. Vaihdoin haarukkaveitsi-syötävään. Pitäydyin haudutettavassa lihassa. Ostin naudanrintaa.
Tällaisen kokonaisuuden rakensin. 

Puolitin lehden ohjeen melassin määrän. Kirpeäksi tiesin ja vallan voimaakkaaksi mauntuojaksi. Sitäpaitsi Herra Ässä ei pidä liiasta kirpsakkuudesta. Vaihdoin saksanpähkinätkin. Ne ovat minusta liian tunkkaisia. Pähkinäsekoitusta; saksan-, ja cashewpähkinöisiä sekä manteleita laitoin.
Herra Ässä morttelissa ne pilppusi. 

Nauta-pähkinäpata / 4-6 annosta

1,5 kg lihaa ( minulla oli naudanrintaa n. 1,4kg)

Hauduta hitaalla lämmöllä lihoja padassa, hellanhöökillä tai uunissa, n. 2h runsaasti suolatussa vedessä tai laita lihafondia keitinveteen. 
Kokeile haarukalla, kun liha irtoilee luusta tai jos lihassa ei ole luuta, että on mureaa. Laita hellanhööki pienemmälle, uunin lämpöä vähemmälle. 

200g pähkinäsekoitusta ( cashew-, saksanpähkinä, manteli)
6 dl lihan keitinlientä 
1 dl granaattiomenamelassia
3 rkl palmusokeria (ruskea sokeri sopii parhaiten itämaisiin ruokiin, nostaa paremmin makuja)
2 rkl suolaa
1 rkl mustapippuria jauhettuna

Viimeistelyyn granaattiomenan siemeniä

Jauha pähkinäsekoitus rouheaksi morttelissa. Saa jäädä isohkojakin palasia. 

Nosta lihat padasta ja mittaa keitinlientä n.6 dl erilliseen kulhoon. Säilö loppu liemi jääpalapusseihn pakastimeen, jos haluat. 
Riivi lihat haarukalla ja veitsellä riipaleiksi ja laita keitinliemen kanssa takaisin pataan. Kaada pähkinärouhe pataan, sekoita. 
Lisää granaattiomenamelassi, sokeri, suola ja mustapippuri. 
Kansi padan päälle ja uuniin, 175 asteeseen noin tunniksi. 
Tarkista maku ja lisää suolaa ja mustapippuria, jos liian kirpsakkaa. 

Jäähdytä pata ja siirrä se jääkaappiin. Lämmitä seuraavana päivänä n.puoli tuntia 175-asteisessa uunissa. 

Irrota granaattiomenasta siemenet ja lisää ne pataan. 
Tarjoile vaikkapa vihreän halloumi-yrttisalaatin, valkokaalin tai riisin kera. 

Ostin etniskaupasta myös pussillisen sumakkia. Se on mauste josta pidän paljon. Sumakkia käytetään paljon Lähi-Idässä, ympäriämpäri Arabian niemimaata.  Se on hauskan makuinen. Jauhettu ymmärtääkseni marjasta. Tein tomaatti-minttu-sumakkisalaatin, joka on ihanan raikas! Sopi hyvin halloumin tai fetankin kanssa. 

Ja jottei pöydästä ruoka lopu, teinpäs vielä leipuskaakin! Oikaisin kyllä hippasen tässä, kun ostin kaupasta valmiita leipälättyjä. Niiden päälle tein Lähi-Idässä paljon käytetyn mausteseoksen eli
Za ´ataria. Siitäkin pidän paljon. Se on siitä ihana, kun on niin helppo tehdä. Valmistus vie n.30 minuuttia. 

Za ´atar- mausteseos

1 puntti timjamia tuoreena
1 puntti oreganoa tuoreena
2 rkl sumakkia
2 rkl seesaminsiemeniä

Kuivata tuoreet yrtit uunissa, 150 asteita ja n.15 minuuttia. Anna olla vielä hetken sammutetun uunin jälkilämmössä. 
Riivi lehdet varsista. Ei haittaa muutama varsi mukana. 
Sekoita kaikki ainekset, ihan sekotasokota, vaikka morttelissa tai muussa kupsussa. 
Säilyy tiiviisti suljettuna jääkaapissa n. parisen viikkoa. Kokeile vaikka mihin ruokaan....! 

Laitoin kupsuun öljyä, puristin valkosipulia ja kaadoin vastavalmistamaani mausteseosta joukkoon. Raastoin kourallisen halloumia.

Halloumiraaste mausteseoskupsuun mukaan. Sekoitus ja sivellys leipuskoisten päälle. Leipuskat uuniin muutamaksi minuutiksi. 

Kuulostaa että aikaa meni. Aterian valmistamiseen. Vaan ei. Ainoa joka vie aikaa on tuo pata, mutta sen kun tekee edellisenä päivänä valmiiksi, ei seuraavana päivänä kauaa salaatteja               ( halloumiyrtti- ja tomaatti-) kasaa. Leipuskakin paistuu minuutissa, parissa ja mausteseoksenkaan kanssa ei aikaa saa menemään. 
En ajatellut bloksuun tästä ruuasta. Sitten innostuin. Väreistä ja mauista. Kokatessa makustelin. Kameran kaivoin ja tuloksia on tässä. 
Ässä-vinkiksi: jos granaattiomenamelassi tuntuu liian kirpsakalalta, makua voi pehmentää lisäämällä suolaa ja kermaa/ ranskakermaa. Minä laitoin purkillisen. Herra Ässän makuun oli se. 
Maustamaton jogurtti sopisi itämaan makumaailmaan, mutta sekin on itsessään aika kirpsakka. Kermailin tästä syystä. 

Granaattiomenamelassin ja sumakin kohtasin ensi kerran, kun olimme risteilemässä Persianlahdella vuonna 2011. Risteily sinänsä on mahtava tapa nähdä maailmaa. Menemme jatkossakin. Varmasti. Mutta emme Costan laivoille. Varmasti. Petyimme tasoon. Petyimme myös ettei reitti kulkenutkaan Bahrainiin. Siellä oli levotonta siihen aikaan. Se satama jäi väliin. Ymmärsimme sen, koska levotonta. Mutta reittimuutoksesta ei informoitu etukäteen. Me olisimme peruneet koko matkan, muttei siihen mahdollisuutta annettu. Meille oli Bahrain ja Oman "se juttu". 
Omanissa olimme, ja Arabiemiraateissa; Dubaissa ja Abu Dhabissa. Kaksi jälkimmäistä kaupunkia olivat ihan kivoja. Muttei meidän paikkoja. Omanissa, Muscatissa, sen sijaan viihdyimme. 

Mäyrinkäisten sijaan loppukevennykseksi laitan muutaman matkakuvan. Kuvat ovat joko minun tai Herra Ässän ottamia. 

Tässä vesitasosta kuvattuna muutamia Dubain maamerkkejä. Rohkenin minäkin koneen kyytiin, ja olihan se; elämys! Se keikka pelasti paljon ja Dubaistakin jäi hyvä fiilis. 

Muscatissa oli enemmän aitoa, ja oikeaa elämää. Dubaissa ja Abu Dhabissa on tehtyä ja epäaitoa. Se ei viehättänyt meitä. Hienoja paikkoja, ja hauska oli nähdä että kaikenlaista sitä ihminen pystyykin rakentamaan.
Mutta tässä muutama kuva Muscatista. Muistan basaarissa ne ihanat idän mystiset ja mausteiset tuoksut. Muutamia maustepusseja tulkuiksi ostin. 

Tulikin piiiiitkä bloksu kuvien kanssa. Rohkenen silti vielä loppuun laittaa mäyrinkäisneitien terveiset. He täyttivät Naistenpäivänä vuoden. Kokonainen vuosi elämää takana. Laitan muutaman kuvan ensi postiin heistä, isoista pikkulikoista. 

Ens postikertaan! Hyvin mielin olkaatten!
<3:lla Rouva Ässä