Upotettu paahtopaisti; Uppispaistis

Reissun jälkeistä kotielämää takana 1,5 viikkoa. Töissäkin jo 4 päivää. Alkukankeuden jälkeen on elämä palannut uomiinsa. Palauttelen bloksuunikin sitä tässä, uomaa, hiljalleen. Yksi matkaposti olisi kyllä vielä tekeillä. Sen jossain kohtaa teille postitan. Kunhan joudan sen loppuun touhuamaan. 

Tänään oli kivaa, kun aurinko paistoi. Aamusta saakka. Vaikka pakkasta oli, kun heräsin. Raikas, rapsakka ilma. Pikkulikat ovat lenkittäneet minua, mikä hyvä asia. Sulaa nämä "jenkki-kahvat". Hippasen on pöhöllään olo ja muutama kilo on vaa´an lukemassa enemmän kuin ennen reissua. Ne kilot tässä sulaa, kun katsoo mitä syö ja liikkuu. Ja minähän likkojen kanssa liikun. 
Olivat muuten likat onnesta soikeina, kun palasimme. Oli ihana tulla kotiin, kun likoista oli pidetty niin hyvää huolta! Meillä on niin ihana likkojen ja kotimme hoitaja ollut reissujen aikana <3.  Seuraavaa reissua ei ole vielä "lukkoon lyöty". Haaveita on. Eiköhän sitä seuraavaa säästökohdetta aleta pian kehittelemään. Meidät tuntien. Nyt on kyllä fiilis etten halua pitkää lentoa lentää. Mieli tekisi lähemmäs, lyhyemmän lennon päähän. 

Olenhan minä tässä jo kokkaillut myös. Köökkisessä olen ollut. Mielipuuhiani on se. 
Ja kas, kyllähän se Amerikkakin ajatuksissa oli. Söimme siellä meinaan niin mehevää paahtopaistia, että olihan hyvää! Piti sitä sitten kotona heti touhuta. Uppispaistis! 

Paahtopaisti on ollut mielestäni haastava tehdä. Pohdin kovasti miten siitä saa mehukkaan ja Amerikasta sainkin vinkin. Teki mehevyyden paistiini. Upotin sen maustettuun veteen yöksi. Maustoin paistiani rohkeasti chilillä.  Paahtopaisti on itsessäänkin voimakkaan makuinen. Lisäpotku ei sille pahaa tee. 

UPOTETTU PAAHTOPAISTI

Tarvitset paahtopaistia, merisuolaa, mustapippuria, voita ja öljyä, chilirouhetta sekä vettä

Ota liha huoneenlämpöön n. tunniksi. 
Laita kuumalle pannulle voita ja öljyä. Ruskista paisti kauttaaltaan, jotta sen syyt menevät kiinni. Laita sitten paisti uunivuokaan, pinnalle suolaa ja mustapippuria. Kääntele paistia, jotta mausteet tarttuvat joka puolelle. 
Laita lämpömittari paistin paksuimpaan kohtaan, ja vuoka uuniin 150 asteeseen. 
Paisti on parhaimmillaan, kun mittari näyttää 65 astetta. Tokihan kypsemmän ystävä pitää paistia kauemmin uunissa. 
Paistin ollessa uunissa, laita isoon kattilaan kiehumaan vettä, jonka maustat suolalla ja chilirouheella. Suolaa pitää olla!
Anna veden jäähtyä. 
Nosta paisti uunista, ja laita se kattilaan suolachiliveteen. Paistin pitää peittyä vedellä kokonaan. Paisti ei saa enää kypsyä, joten jäähdytä vesi kunnolla ennen kuin laitat kuuman paistin sinne. Anna kattilan hieman jäähtyä ja laita se yöksi jääkaappiin. 

Seuraavana päivänä nosta paisti vedestä ja leikkaa siivuiksi. 
Lisuikkeksi rosmariinipestoa ja piparjuuritahnaa. 

Rosmariinipesto

ruukullinen rosmariinia
1 dl raastettua parmesaania
2 valkosipulinkynttä
1/2 pinjansiemeniä
suolaa
mustapippuria
öljyä

Irrota rosmariinin lehdet varsista ja laita ne tehosekoittimeen. Lisää muut ainekset, paitsi öljy, ja surrauta. Lisää öljyä vähitellen, kunnes alkaa näyttämään pestolta. Maistele makua, lisää suolaa, pippuria tarpeen mukaan. 

Piparjuuritahnan tein sekoittamalla ranskankermaa ja maustamatonta jogurttia, suolaa, ja joukkoon raastoin tuoretta piparjuurta.
Joskus olen tehnyt myös yhdistelmällä ranskankerma-majoneesi. 
Tahna kannattaa tehdä ajoissa. Antaa sen makustua kelmun alla kupsussa jääkaapissa. Ja maistamisen jälkeen vasta lisää piparjuurta, jos tarpeen. Määriä en haluaisi sanoa. Enkä edes osaa. Mutta olisikohan sellainen nyrkkisääntö ihan ok, että ranskankermapurkkia (150g) kohti 1 rkl piparjuurta raasteena. Teen itse aina maistamalla ja muistamalla, että piparjuuri on kirpsakka ja voimakas, varsinkin tuoreena. 

Minä kun se välttelen turhia hiilareita, tein itselleni jäävuorisalaatista hampurilaisen "paahtopaistipihvillä". 

Herra Ässä kun se ei välttele turhia hiilareita aina, halusi hän ruttupottuja. Niitäpä tein. 
Paahdoin kokonaisia perunoisia uunissa, vuokaan lirutin ja perunoisten päällekin öljyä ( ja suolaa). Annoin kypsyä uunissa, asteita taisi olla mulla uunissa 200. Kun kypsiä olivat, otin uunista ja painoin kauhalla rutalle. Perunan väliin koitin tahnaa tökkiä. 

Nättihän se ruttuperuna ei ole. Mutta hyvää kuulemma oli. Ja makuhan ratkaisee!

Perinteiseen tapaan postittelen mäyrinkäisuutisia, pikkulikkojen kuulumisia. 
Heillähän meni hienosti lomamme aikana. Ikävä taisi heillä hippasenvähäsen olla. Nyt ovat tänäänkin kiinnikyhnynneet minussa.  Ollaan pesty pyykkiä, viety niitä ulos kuivumaan. Siivottiin kodinhoitohuone. Tehtiin me kolmisin vähän töihommiakin ja soitettiin ystävälle puhelu. Siinä välissä hieman painivat, kävivät pihalla leikkimässä kahdestaan piilosta. Keiteltiin sitten kimpassa iltapäiväkahvi, he ottivat vähän välipalaa. Tässä nyt ootellaan Herra Ässää töistä kotiin. Minä postittelen teille. Likat nukkuu. Liikuttavan ihanejahan nuo ovat.
Heille on muodostunut lempparipaikka, päivystävät usein  "vaatehuoneeni" nojatuolissa.

Joskus saattaa väsy yllättää. Nytkin. Pitää ottaa kimpassa, rullalla, päikkärit. Jaksavat sitten taas, kun ovi kolahtaa ja Herra Ässä tulee kotiin, kiinnikyhnyttää hänessä koko ilta. Eikä siinä, mielelläni minäkin kolmanneksi kiinnikyhnääjäksi menen. Kaikki akat kyhnää :-)

Kiinnikyhnytysterveisin, 
<:lla Rouva Ässä