Soppaliemessä makkaran ja juuresten kanssa
/
Tällä kertaa kauhoin Herra Ässän suosioon makkaralla ja lentelin päivänkakkaralla. Soppaa touhuillessa oli hyvä mieli ja meininki. Eikä haitannut vaikka unohdin ostaa smetanaa. Nökösen olisin tupsauttanut soppani päälle. Touhusin makkarasoppaa juuresten kanssa.
Kun olin pieni tyttönen, silloinkin lentelin päivänkakkaralla sukkahousut jalassa; suosikkiruokaani oli makkara. Olin melko nirso ruuan kanssa. Kovasti pidin punajuuresta, tomaatista ja makkarasta. Ruokamaailmani on sittemmin laajentunut. Olen myös löytänyt enemmän erilaisia juureksia ja kasviksia elämääni. Kerrohan mikä juures tai kasvis ei maistu kerman ja voin kanssa!
Makkarasoppaa soppailin ja funtsin että liemi on sopan sydän. Tein sen oluesta ja ranskankermasta. Jota en sitäkään muistanut nököstä jättää soppani kruunuksi. Kööppasin kaupasta tummaa olutta. Olisin niin liemessä sen kanssa!
Juureskeitto ja chorizoa (4:lle)
500g porkkanaa raastettuna
300g bataattia
150g maa-artisokkaa
valkosipulia
1 rkl öljyä
1 pikkuinen tölkki tomaattipyrettä
1 prk ranskankermaa
7 dl lihalientä/kasvislientä
3 dl olutta ( tumma)
1 pieni kuivattu chili
2 tl hunajaa
mustapippistä
chorizoa tai muuta maukasta makkaraa
Kuori ja raasta porkkanat. Kuori bataatti ja tikuta se. Kuori ja slaissaa maa-artisokka. Kuori ja pienennä valkosipuli. Kuumenna öljy padassa tai kattilassa. Lisää valkosipuli, tomaattipyree ja myös kasvikset. Kuullota ja sekoittele pari minuuttia.
Lisää pataan liha- tai kasvisliemi, olut, murskattu chili ja hunaja. Anna poreilla hellanhöökillä n.10 minuuttia. Maistele ja lisää chiliä sekä suolaa tarpeen mukaan. Lisää lopuksi lusikkakaupalla ranskankermaa, maistele koska sitä on tarpeeksi.
Viipaloi makkara ohuiksi siivuiksi, paista pannulla ja lisää sopan päälle.
Sitten vaan soppautumaan!
Sopan kanssa tein ruisleipää, jonka päälle ripottelin emmentalraastetta. Uuniin hetkeksi ja ihana rapea leipuska on valmis.
Soppa on helppo ja kiva ruoka. Makukin paranee lämmittäessä. Tuppaan joskus tekemään moisesti; teen keiton valmiiksi. Lämmitän sen seuraavana päivänä. Ensi-ilta lämmitettynä. Toimii. Makustutan sitä yön yli liemessään. Kauhakaupalla mahtavaa makua! Voi kun sitä lientä voisi aina purkittaa ja pullottaa!
Soppa on sopivaa ruokaa matkakuumeisillekin. Sellaisia me olemme. Herra Ässän kanssa. Suunnitellaan seuraavaa ja jopa seuraavaa matkaa tässä. Katselimme edellisten reissujen kuvia. Seuraava kuva on otettu Torontossa. Hauska kuva tärkeällä viestillä. Älä aliarvioi naista jonka verensokeri on laskusuunnassa. Korjaa tila asap! Tilaa hänelle naksuja ja lasi viiniä heti. Sen jälkeen vasta ruokalista... Ihana Herra Ässä osaa tämän. Ihan paras matkakumppani. Elämässä.
Hän ostaa myös aina matkalle mukaan pähkinöisiä tai paahdettuja härkäpapuja. Varmuudeksi.
Matkustelu. Elämänsuola. Meille. Piheilen arjessa. Tarkkaan katson mitä ostan. Käytän kaiken ostamme ruuan. Täytän ruokakaappia suunnitellen ja huolella. Siinä säästää. Sillä. Matkoista en luovu. Meillä on yhteinen säästöpurnukka, Marimekon peltipurkki. Laitamme sinne aina kaikki kolsukolikkoiset. Purkki kun on täynnä, sillä pääsee pitkälle. Purkilla maailmalle!
Sanomme purkkia "Kuuba-kukkaroksi". Olimme olleet yhdessä muutaman kuukauden. Hetihän meistä tuli paita ja peppu. Haaveilin matkasta Kuubaan. Ehdotin yhteistä targettia. Säästäisimme kimpassa. Kuubaan. Säästimme. Matkustimme. Niin jäi Kuuba-kukkaro elämään. Samoin kuin Kuuba-tili. Perustimme yhteisen pankkitilinkin silloin, Kuuba-tilin. Yhä edelleen sen nimi puheissamme on Kuuba-tili. Muistot sitoo yhteen. Ei pelkästään itse matkat, kaikki mitä niihin liittyy.
Matkustamme ympäri maailmaa, laukussa paahdettuja härkäpäpuja ja pähkinöitä vaan.
Jos meitä hiukkasen onnistaa, uusia elämyksiä ja hyvää ruokaa sekä viiniä saan....Saamme :-)
Ei rimmaa. Me rimmaamme.
Matkusta. Aina kun voit. Lähelle. Kauas. Matkusta.
