Kansalaiset; hamburgare!

Hyvää iltaa! Rouva Ässän kansliakeittiössä touhuttiin tällä kertaa hampurilaisia. Kukin hampuriloi tyylillään. En tuppaa puuttumaan. Omia touhujani meinailin kertoa ja tiputella ässiä hihoista. 

Hampsu hampurilaisen ydin ja tärkein seikka on pihvi. Ja soossi. Okei, niitä seikkoja on kaksi. Tärkeimpiä. Omaperäisen seikkaperäistä. Voihan se olla vierasperäisenkin seikkaperäistä. Tai ei voi.  Pysytkö perässä? 
Pihvin kanssa en kummemmin kekkaloi, mutta soossissa saa mielikuvitus valtailla. Usein on valtaillutkin. Tämä soossi josta nyt kerron, se on muodustunut ikisoossiksi. Sitä pyytää Herra Ässä. Jos tietää, että hampsuja touhuan. Salaa teen, jos mielikuvitukselle haluan valtaa antaa. 

Jauhelihapihvit

400g jauhelihaa
0,5 dl korppujauhoja/ pofiberiä
1 muna
n. 2-4 rkl sulatettua voita
2 chorizoa

Bonuksena tällä kertaa laitoin raakamakkarat tyhjentäen jauhelihataikinaan. Suosittelen kokeilemaan. Oli meinaan hyvää! 

Sekoita ainekset. Sokota sokota! Mutta odota että sulatettu voi jäähtyy ennen kuin kosteilla käsillä pihvit pöräyttelet. 

Siitäs sait! Nappasitkos vinkkini? Laitan hampurilaisen pihveihin voita. Rasvoittaa pihvejä, meheyttää. Laitan voita vähän fiiliksen mukaan ja jauhelhan laadunkin. Ostan jauhelihat lihakaupasta tai jo monesti mainitusta lähikartanon suoramyynnistä. Laatu on kyä priimaa. Ja hyvässä hampsussa sen pitääkin olla. 

Sitten se soossi. Meillä ei olla majoneesin ylimpiä ystäviä. Itsetehdyn kanssa ollaan hyvissä väleissä. Ihan aina ei jaksa tehdä. Melkeinpäs käytän sitten smetskua tai ranskankermaa. 

Soossi on merkityksellinen. Tokkukerran kun Herra Ässälle koskaanikinä kokkasin, tätä tein. Tykkäsi. Hurjasti. Minusta myös. Kokki sai taas suukon. 
Mäkkäri pääsee BicMac-soossillaan on aika lähellä tätä. Majoneesin ystävä tekee majoneesiin. Nyt tuli ihan sellainen suomifilmi viilinki. Kolmannessa persoonassa puhuttelen. Majoneesin ystävä on hyvä ja tekee soossin majoneesiin. 

Herkkusoossinen ( neljälle... tai kahdelle... :-D) 

1 dl ranskankermaa/smetanaa/majoneesia
2 rkl ranskalaista salaattikastiketta ( käytän Auran)
2 rkl kurkkusalaattia
1 tl paprikajauhetta
1 rkl valkoviinietikkaa
ripsaus suolaa

Sekoita kaikki ainekset kupsussa. 

Kasasin hampsun alusen ja kannen päällekkäin pihvin alle. Ruisleipää. Väliin sipaisin soossia ja jäävuorisalaattia. Ripottelinpas myös juustoraastetta, edamia oli se. Pihvissä ja soossissa on maun ydin. Miten simppistä on tämä! Ihan suora käännös englanninkielisestä huudahduksesta. 

Kesäisen kekkailuni, kreikkalainen salaatti hampurilaismalliin, pohjalta touhusin itselleni raikkaan hampurilaisen. Se oli hauska idis! Nyt tein pihvin kera, jätin kreikkalaisuudenkin pois. 

Pihvitomaatti on tutkimusteni mukaan aikalailla paras ratkaisu korvaamaan sämpyliäistä. Nyt ei lähikaupassa niitä ollut. Punainen ja pehmeä tomskuliinos ajaisi kyllä asian.  Kuulun kasvikset ja hedelmät kypsinä- koulukuntaan. Ei saa narista. Raakaa rankkausta jos on kova ja liian tuore, valkkaan vain pehmeitä. Prinsessan vikaa. Näet. Englannin prinsessa Anne syö tomaattinsa pehmeinä, banaaninsa lähes mustina ja kiwinsä lähes löysinä. Sama vika täällä. Tilaisin kuninkaallisheilutus-emojin. Mistähän sen voisi tilata. Sellainen sopisi nyt tähän. Se emoji. Kämmen suppuun! 

Soossini koostui ranskankermasta ja homarista. Viikonlopulta jäi Stilton-juustoa. Siitä siipaloin. Rakastan rucolaa. Se toimii hampsuissa hyvin ja ihana makupari Stiltonille. 

IMG_7357_Fotor.jpg

Olikohan se edellisen edellisessä postauksessa kun aloittelin touhuamaan Joulua. Se tulee meille, kuten kerroinkin, aina marraskuun ensimmäisenä päivänä. Lylyn päivä. Lupasin myös kertoa vaatiko viiniä, jotta saan joulutouhuni loppuun. Vaati. Kyllä vaati se.