Hyvää pataa!

/

Olen pataihminen. Pata takaa murean ja suussa sulavan ruuan. Valmistaa sen lähes itsekseen. Kumma on jos ei padasta pidä!  Mieleeni putkahti viime lauantaina kävelyllä runo, jonka innoittamana päätin tehdä sunnuntaina pataruokaa. Aina pitäisi olla kynä ja lehtiö mukana. Kirjasin runon kotona, koitin runolaukkaa muistella. Runon aiheena on pata kattilaa soimaa. Harkitsen sen julkaisemista tässä postauksessa. 

Pataihminen tykkää haudutella ruokia, ja sellainen oma suosikkini on merimiespihvit. Voi kai kutsua myös merimiespadaksi. Helppo ja yksinkertainen valmistaa. Olen tietysti hieman muokkaillut alkuperäistä ajatusta. Tein tällä kertaa kahta laatua. Toisen padan tein vaihtamalla perunan palsternakkaan. Unohdin vaan kuvata lopputuloksen. Ihanan inhimillistä, en siis joka hetki törötä kamerani kanssa keittiössä. 
Palsternakka vaatii hieman pidemmän kypsymisajan kuin peruna, huomioi se jos kokeilet vihjettäni. Oikein oli hyvää pataa palsternakankin kanssa. Ripotin reilusti parmesaania päälle.   Palsternakka ja parmesaani rakastavat toisiaan syvästi kovasti paljon. 

Porkkanat kuorin ja samalla vihanneskuorijalla myös vetelin lastuja, joihin tein yksinkertaisen solmun. Merimiessolmua pohdin, ei taidot riitä. Raastetta oli ajatus tehdä. Hauskemmalta solmut näyttävät. Idea toimii myös kesäkurpitsan kanssa. Solmu ei mennyt miksikään, vaikka pikkasen kesäkurpitsalle näytin paistinpannua ja voita. Pikkasen vaan. 

Merimiespiffarnat, Rouva Ässän vihjeohje ( kuudelle) 

800g naudan sisäpaistia ohueksi viipaleiksi leikattuna
1 plo kirsikkaolutta tai tummaa olutta
suolaa, mustapippuria
n. 1 kg perunoita
8 dl lihalientä 
voinokareita
sipulia
1 tl sokeria

Laita kattilaan lihaliemi ( vettä ja häränlihafondia minä laitoin) kuumenemaan. Uuni päälle, 175 astetta. 
Leikkaa paisti ohuiksi viipaleiksi. Voit myös hieman nuijia viipaleita ohuemmiksi. Ruskista lihaviipaleet paistinpannulla voissa. Nosta lihat pataan ja mausta suolalla ja mustapippiksellä. Kuori ja leikkaa sipulit ja kuullota niitä hetken aikaa pannulla sokerin kanssa. Lisää sipulit pataan. Huuhtele paistinpannu, kaada huuhdeliemi pataan. Kaada kuuma lihaliemi pataan ja hauduta lihoja hellalla hellällä höökillä 30 minuuttia. Viipaloi perunat. Saa olla kuorineenkin. Paista perunoihin kaunis ruskea pinta paistinpannulla. Lisää perunat pataan. Kaada päälle olut ja siirrä pata uuniin. Kypsennä uunissa n. 2h. Lopputulema on maukas pottu ja murea, ihana liha. 

Suosittelen tutustumaan kirsikkaoluen kanssa, jos ei ole jo tuttu. En itse ole liiemmin oluen ystävä. Tästä tykkään. Siinä on samaa pirskahtelevaa poksahtelua kuin kuohuviinissä. Poks! 

Kirsikkaolut on yllättävä, kiva ja hyvä olut. Se toi kivaa pirteyttä merimiespihveihini. 
Kokeilehan joskus lurauttaa myös kuohuviinin joukkoon. Kirsikkainen olut on tosiaan itsessään hieman kuohuviiniin kallellaan.  Uutta ja pirtsakkaa twistiä kuohariin. Sopii tervetuliasmaljaksikin.  Rajoja voi rikkoa myös pillien kanssa. Pillikaljaa! 
Muuten, oletteko koskaan kaataneet saunassa kiukaalle olutta? Tuleepa ihana tuoksu! Kirsikkaolutta en ole, testitulosta siitä ei valitettavasti ole. 

Pääsääntöisesti teen merimiespihvejä tumman oluen kera.  Ensimmäisiä kertoja pihvejä tehdessäni liioittelin oluen määrän kanssa. Nykyään noudatan ohjetta. Näet tiedän, että ihanasti se maku imeytyy. Ilman että kopsukaupalla olutta laittaa. En koskaan kuori merimiespihveihini perunoita. Pesen hanskoin hyvin. Paistankin perunat ennen pataan laittamista. Jos ei muuta, on kauniimpaa lautasella. 

Niin, se runo. 

Pata kattilaa soimaa
- Sinussa ei ole haudutusvoimaa,
eikä keraamista sisusta, saati lämmönkerääjäkuorta
joiden avulla kypsentää suurta ruokavuorta! 

Kattila vastaa
- Ha! Kas minussa nopskaan tomaatit kastaa, kalttaa. 
Ei taida Rouva Ässä pataa siihen hommaan ottaa malttaa! 
Eikä kukaan padassa riisiä, pastaa keittele. 
Paree on kun et sieltä veitsiä tähän suuntaan heittele! 

Silloin peliin puuttuivat kapustat, kauhat ja kannut. 
Keittiön rauhaa rakentamaan tulivat myös paistinpannut. 
Tuumailivat: - Jokaisella tärkeä osansa on köökissä,
kun Rouva Ässä kokkaa kanssamme hellansa höökissä. 
Kukaan ei ole pataluha tai kattila kamala. 
Hommansa kaikilla jotta valmistuu Herra Ässälle taas ruoka ihana! 

- Rouva Ässä- 


Pataihmisellä on useita patoja. Meiltä löytyy useampiakin, erilaisia ja kaikki ah, niin ihania! Kopsasin pari kuvaa Instagramista, hieman vanhempaa tuotantoani. Pikkuiset pataset ja tomaattikastikkeen alkuvaihekuva. Punainen pata hieman piilossa. Se on suosikkini. Ikää sillä on reilut 44 vuotta. Vanhempieni häälahjaksi saama. Taannoin sitä lainasin. En ole voinut palauttaa, koska käytössä on. Ollaan hyvää pataa!