Salamilasagnea ja piipahdus kirpulle

/

Teki mieleni laittaa otsikoksi vaaleanpunaista. Salami oli niin pinkkiä, hempeää. Siinä ei kyllä väri korreloi makua lainkaan. Vaaleanpunainen on hempsu, Rouva Ässän lasagne on tympsy! 

Lasagneni on tymäkkää tavaraa. Silloin tällöin voi herkutella tällaisella. Pannaas ne kävelysauvat viuhumaan taas sitten tiuhemmin. On muuten kyllä hassua. Kun on pitkän ajan pömpötellyt lenkkiä pienen karvakaverin kanssa, ei nykyjään meinaa oikein lenkkeilystä tulla. Yksin. Kaksin. Niin, enää ei kolmin. On vaan sitä pientä pörriäistä kova iksu. 

Keittiötouhujani siinä aloittelin ja innostunut olin italiaisesta salamista. Olin sellaista ostanut. Kahtakin eri sorttia. Milanon salamia, pyöryliäistä. Pitkulaista toista mallia, jossa oli kuin piparkakkureunat. Joululassulasagneista! Hoksailin vasta touhuni jo ollessa vauhdissa, että kuvatahan voisi ja kirjata reseptiksi touhun. Bloksujulkaisusta päätän aina silloin, kun saan arvostelun Herra Ässältä. 

Uusi sydänvuokani pääsi testiin. Vuokalassuun käytin Milanon salamia. Sydänvuoka on muuten Tigerista. 

Salamilasagne

lasagnelevyjä
150g salamia
1 prk maustamatonta tuorejuustoa
2 prk kermaa
purkkipaprikaa
1 pss Aura sinihomejuustomurua
maun mukaan juustoraastetta (mozzarella)
mustapippistä
valkosipulimurskaa maun mukaan

Laita uuni lämpiämään, asteita 200. 
Kaada kerma kattilaan ja sulata tuorejuusto siihen hellällä höökillä. Mausta mustapippiksellä ja valkosipulilla. 
Kaada lasagnevuuan pohjalle tilkkanen kermatuorejuustoseosta ja aseta päälle lasagnelevyjä pohjan täydeltä. Lisää kerros salamia ja sen päälle paprikasuikaleita. Toista kaavaa; lasagnelevyjä, kermaa, salamia, paprikaa. Niin monta kerrosta kun aineksia piisailee. Paista lasagnea uunissa n. 30 minuuttia. 

Jokunen vuosi sitten koklasin tehdä lasagnen ilman vuokaa. Kurkkaahan Instagramiin ( rouva_s) . Siellä on joitain vanhoja kuveja. Kasaan esikeitetyt lasagnelevyt ja täytteet lautaselle. Se oli hauska koklailu ja jäi käyttöön. Tähän kasaversioon käytin sitä piparkakkureunasalamia. Jonka merkkiä en muista. Prismasta ostin. 

Siirtelin kamerasta kuvia. Muistelin edellistä kirpparireissuni. Piipahdin Helsingissä, Kampin kirpputorilla (Runeberginkatu ). Tää oli kiva, sellainen hyvän mielen reissu. Hymyilyttää kun katselen kuvia. Siispä laitan ne teillekin. Sydämiä taas näin. Astelin kirpparille portaita alas ja heti kun pääsin kirpparihalliin, käännyin vasemmalle. Mikäs se siinä lattialla... 

Kiertelin kaartelin kirpparia. Eräällä hyllyllä oli taulu. Kuvasin hymyillen. Totta. Koitan aina muistaa. Samaa mieltä pellen kanssa. 

Seuraavaan kuvaan onkin hyvä päättää tämä bloksupostaus. Tarvitseeko siitä sen enempää. Kuva kertoo enemmän, paremmin. Vaikkei ihan täydellinen olekaan. Hertta käy.