Lyhyestä otsikko kaunis; tahnaa ja Tallinnaa

Taas tovi talattu tahoillamme elämää eteenpäin sitten viimeisen postini. Kesäkin on tullut, ainakin kuukauden nimessä. Kelikin siihen viitannut. Lupausta kesäkelijatkumosta vaan ei ole viikonloppuun saatu. Silti voi grillata. Talvellakin. Mutta hei, nyt on kesä! Ei puhuta talvesta. Nappaa tästä vinkkiohjeeni ja tee tätä tavattoman hurmaavaa ja maukasta tahnakastiketta lisukkeeksi. Tahna on majoneesiin vivahtava. Kaiken herkun päälle myös helppotekoinen. Jos vaan sinulla on on pörpör-sursurvehjes (tehosekoitin suomeksi), surautat hetkessä tahnan josta kaikki tykkää! 

Kaupan heviosastolla sain idean erilaiseen hampurilaiseen. Sitten taas lähti. Siitä. Se ajatus. Leikkiä ja pitää hauskaa köökkisessä. Leikkasin jäävuorisalaatista hampurilaiseeni hatun ja pohjan. Ei ole höttöhiilareita! Kokonaisuus oli raikas. Kevyeksi sinänsä tohdi en sanoa. Tahna ja juusto takaavat kalorit kyllä. Vältinpä vehnän. Herra Ässä tykkäsi niin mausta kuin  muotokielestä. Mielellään makusteli kielellään ja söi hyvällä halulla! Ja minä taas hehkuin! Kehuista! 

Cheddarkastikkeen ohje

1 kananmuna
1 rkl Dijonin sinappia
50 g raastettua cheddarjuustoa
1 rkl valkoviinietikkaa
1 murskattu valkosipulinkynsi
2,5 dl rypsiöljyä
ripsaus sokeria
ripsaus suolaa
mustapippuria
kourallinen valitsemaasi yrttiä ( meillä oli basilikaa) 

Riko kananmuna tehosekoittimeen. Lisää kaikki muut ainekset paitsi rypsiöljy. Pyöritä tehiksessä hetken aikaa. Jos pystyt, lisää öljyä lirutellen koneen käydessä. Mutta jos se ei onnistu sotkotusvaaran vuoksi, lisää lirutellen öljyä, pyöritä tehistä ja jatka näin pienissä öljyerissä kunnes kaikki öljy on kaadettu tehikseen. 

Hampurilaiselleni ja kastikkeelleni tein vielä völiin lantturanskalaiset. Mallittelin ranskanperunoisia. Laitoin uunipellille öljyn, suolan ja paprikajauheen kanssa. Uuniin/ 200 astetta ja aikaa meni n.10-15 minuuttia. Kannattaa koklaa kypsyys. 
En ole ollut lantun ystävä. Kunnes vaan päätin koklaa. Näitä ranuja kyllä voin kehua. Ne on hyvejä! 

Vietin tässä yhden viikonlopun Tallinnassa. Ihana oli. Aina. Kaunis oli. Aina. Tykkään Tallinnasta. Paljon. Kiva oli kuljeskella ja kuvata. Kuvitan bloksuani.

Vuokrasimme asunnon koko viikonlopuksi. Ystävättärieni kanssa olin. Asuimme kauniissa, vanhassa kivitalossa, Toompeanmäellä. Ihastuimme. Sääkin meitä suosi kun lauantaina aamusta lähdimme kävelylle päätyäksemme Kalamajan alueelle. 

Katselin taas maailmaani linssin läpi ja tavoittelin kivoja asioita tallennettavaksi. Näin se on kulku hitaampaa, mutta mikäs kiire meillä ystävyksillä oli. Muut piipahteli kaupoissa, minä piipahtelin ties missä porttikongeissa kamerani kanssa. 
Olisipa ihanaa jos kuvaisin oikein filmikameralla. Saisin sanoa, että vangitsin filmille! 

Sydän. Nehän minä aina huomaan. Tämäkin sydän oli katukiveykseen piirretty. Mikähän on tarina sen takana? Koska en saa tietää, kuvittelin itse. 

Telliskiven kirppari ja F-hoone olivat päämäärämme. Ne saavutettiin. Kirpparilta löytöjä. Paljon. F-hooneessa hyvää ruokaa ja juomaa. Paljon. Istuimme F-hooneen kellon alla. 

Takaisin kohti vanhaa kaupunkia kävelimme halki Kalamajan, alueen jossa rakennetaan kovasti uutta. Sitten viime käynnin, oli uusi kauppoja, baareja ja kiva ravintola jossa oma kahvipaahtimokin. Kopli- katua pitkin kuljimme, minä kameran kanssa. Kuvasin siellä ihan suosikkini kuvistani. Se on tämä:

Maailmassa on muutamia paikkoja jonne lähtisin koska tahansa. Yksi niistä on Tallinna. Joka kerta pidän olostani ja nautin mitä näen ja koen. 

Hauska päivä oli taipumassa iltaan. Tuumasimme ystävieni kanssa että taitaisi olla tarinoinnin aika.